12/27/2015

kumpa voisin tatuoida taivaan iholleni




kokoan palapeliä 
josta puuttuu paloja

joku auttaa löytämään
toinen katkoo kyniä

väritän värityskirjaa
 aikamyrskyssä

kumpa voisin tatuoida taivaan iholleni

12/19/2015

Hullaantukaa kauneudesta, olkaa vaiti yhtäkkiä




jos aamua seuraava hetki on ilta 
niin tuhlaatte vuosia

oppikaa toisenne 
valoisaan aikaan 
ja oppikaa
 pimeys myös

älkää unohtako toisianne

12/17/2015

ja äkkiä on aamu



päivän jälkeen
 verannalla
viini painuu 
jalkoihin

nauru nousee 
korkealle
taivaanreuna on 
punainen




tänään tanssin
niin kuin tanssin joskus

poikien kanssa 
työväentalolla

silmät kiinni, 
kädet liian alhaalla

kun musiikki loppuu, 

me jatkamme

12/10/2015

Minäkin valvon enkä unta saa





kun sisälläsi pokkuroi 
et sitä hallinnoi
 ja sydän vaikeroi
niin se on voi ja voi 
tämän sotkun loi 

elämä




ei ei ei ei ei ei ei ei
et ole kadonnut

sinut näen 
mut pian haalistut
jos sä unohdut
 ja olet tilannut

 vain surua

12/01/2015

jotta olisin joku muu




niin minusta tuli se
joksi olin ollut tulossa

täydellinen hymy

täydellinen 
silmänkääntötemppu




pitkiksi kiemurrelleet hiukset
kasvoivat hitaasti

joka yö

sinnikkäästi
jotta olisin 

joku muu

11/30/2015

kuka tahansa kelpaa, jos sillä on sun nimi



kun sä tulet 
mua vasten 
aika tahtoo pysähtyä 

olet lautta 
ilman lautturia 
ja usvan keskellä 
linnut väistyvät

 ja kalat myös



kuka tahansa kelpaa
jos sillä on 
sun nimi 

yhtä kevyet pelot 
yhtä vahva
totuus

11/29/2015

juhlien jälkeen aamulla, nuorukainen sukelsi matalaan päätyyn




maisema 
joka pihalta aukeaa 
on päivästä toiseen 
muuttumaton

menee vuosia 
ennen maan 
aavikoitumista

mutta lopulta 
taivas ja helvetti 
kättelee

11/26/2015

vieläkö soitan banjoa, iltaisin pimeän jälkeen



metsä palaa rajan takana
minä vain nukun

aamulla 
kaduilla on savua

ja aurinko kutistuu


menetin sinut kauan sitten
vedit hartiat korviin 
ja kävelit pois

tänä aamuna 
haluat unohtaa sen
ehkä olla niin 

kuin ennen

11/20/2015

Siin on helvetisti järkeä




sinä tuossa puistossa
sinä tuolla sillalla
sinä minun lanteilla

minä sinun lanteilla

minä olen kadulla
näen sinut joka paikassa
asfaltilla korkkina
röökiaskin kannessa

helvetisti järkeä

11/18/2015

Sul on vastassa kaksi meitä; minä ja mun pää




"hei älä pelkää elää"
oli viimeinen neuvo
jonka yöllä sulta sain

en tiedä uskonko

11/15/2015

On mennyt vuosia, mietin niitä myöhemmin



yksi näkee harhoja
toisen rakkaus kuoli
joku vetää kossun
ja kello tulee kolme

minä olen niin kuin ne
eli toisenlainen
kun väsyn nukahtamiseen

siirryn eteiseen

Minä lupaan että minä osaan rakastaa




en lähtenytkään 
minnekään

olen kotona taas
olen kotona taas

ei meille 
sattunutkaan mitään

laitetaan paikoilleen vaan 
kaikki rikotut tavarat

11/14/2015

Ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu




väsynyt todellisuus 
hiljaa ohitsemme ontuu

kauneuden koitteessa haihtuu

ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu
ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu

11/12/2015

Kun ilma oli pysähtynyt





kun tuuli oli viilee
kun tuuli mua liikutti

joskus toivoin että
tarttuisit kii

kun ilma oli pysähtynyt
kun hiljaa jäin paikoilleni


joskus toivoin että

 raahaisit mukaasi




kun halusin sinne
missä kadut kulkee lujempaa

sä et määrännyt mua
pysähtymään

ja kun halusin olla
riippuvainen monesta pahasta


sä rakastit mua niin

kuin täydellistä

11/10/2015

Tahdon olla hereillä silloin kun elämä muuttuu pitkin vuoden aikaa




kerrankin 
saattaa omistaa aikaa 
aivan pienen hetken;

olla niin kuin joskus ennen


mutta minkälainen 

olin silloin ennen?

11/04/2015

Tyhjässä huoneessa olisin ainoa



tyhjässä huoneessa olisin ainoa

pitkässä juoksussa 
väsyisin ennen puolta matkaa

synkässä metsässä en osaisi yöpyä
menisin suunniltaan 

enkä tahtoisi yötä jatkaa

11/03/2015

Maan hidastunutta liikettä





ajattelit sitä ensimmäistä kertaa vuosiin
miten se tapahtuisi

mitä jättäisit jälkeesi





et kirjettä, 
et rahaa, 
et kuolematonta taidetta

et viimeistä sanaa





jättäisit kuvan 
kovasta ihmisestä
joka pelasi rakkaudesta

kaiun syvästä naurusta
joka sammui syttyessään





muiston pyöreiden kasvojen
luisevasta ilmeestä

legendan 
hyvästä voittajasta





ajattelit sitä ensimmäistä kertaa vuosiin
taivaan väriä

maan hidastunutta liikettä





ei katumusta
ei musiikkia

ei parhaita vaatteita
ei paniikkia


10/28/2015

Pysähdyin pimeässä, aina askeleen jäljessä



moni laulu kertoi
rakkaudesta
mutta usein portaikossa

pysähdyin pimeässä
aina askeleen 
jäljessä




maa oli kylmä 
marraskuussa

se kiipesi kylkeä 
ylös silmiin
tarttui jalkoihin





silloin värit 
menivät helposti 
sekaisin






katu päättyy aurinkoon
juoksen sokeana

loppumatkan

en väistä halkeamia
kun veljeni odottaa






meri nousi ja laski
ja kuu näytti aikaa

tänään puisto humisi 
ensimmäistä kertaa
maa suli ja virtasi 
kyyneleinä

kiven koloista kaulalle






selällään nurmikolla
taivaalla luikertaa pilvi

kun nousen ylös
veljeni iskee silmää

näen selvästi värit
heinäsirkan

ja oranssin maan

10/25/2015

Lopulta olemme kuitenkin yksin



katso, 
minä opin 
irrottamaan

näetkö 
kuinka käteni 
ei hae mitään

sen, 
mikä on pahaa, 
minä unohdan

jos näen 
jotain hyvää, 

ohi kävelen

10/23/2015

Se oli enne, tai sitten ei



joku oli kuollut 
viime kuussa

talo seisoi 
erillään muista

lakastuneet kukat 
peittivät pihan

huoneessa 
eli vielä lilja

10/21/2015

koski kuohuu vain kerran päivässä



Lapset on pinottu padoksi koskeen,
 vesi ei virtaa enää,




koski kuohuu 
vain kerran päivässä

turistiaikana





kuulin juuri karmean äänen,
 äiti surmasi lapsensa




herra on sanonut itsensä irti 

ja jättänyt meidät 
aivan yksin




puhdas paita on pojalla yllä,
 äiti on pessyt sen

rakkauden teoista punotun ketjun 
pujotan tytön kaulaan




kaislikko huojuu, 
radio laulaa,

lintu on ostanut sen




taivaan portilla notkuvat nuoret 
ja taskuissa myrsky raivoo




minä revin aivoni irti 
ja heitän ne kauas pois

sukellan syvälle paniikin mereen 

ja synnyn uudelleen




lohtua tuovat laulujen säkeet
 tutut ja turvalliset




mut minä olen vaarojen lapsi
 ja luovutan lohdun ystävilleni




 oo-oo-ouheeijee, 

mitä se mulle kuuluu 
mitä mä teen? 


10/19/2015

Ja erämaasta tuulenpuuska tarttuu vaatteisiin




kissaeläimiä on 
hyvin vaikee kesyttää

jos sä saat ne häkkiin 
ne suuttuu sulle iäks






ne nalkuttaa, ne sihisee, 
ne kaikki voimat vie

mahdoton, 
mahdoton kesyttää
 on kissaeläimiä







koiraeläimiä 
on hyvin helppo kesyttää

jos sä paat ne häkkiin, 
ne kiittää, sinne jää






ne tekee mitä määräät, 
puree ketä tahdot vaan

ja hyviä sotilaita 
koirista näin saa







kukapa ei nyt haluaisi
 pientä eläintä kumppaniksi

pitkinä öinä nukkuu se vierellä
aamulla tervehtii iloisesti






mutta jos 
et sä siitä huolehdi,

tulee se hyvin surulliseksi
 yllättäin







istun ikkunalla 
ja kuuta katselen

hän tulee lähemmäksi, 
mä häntä suutelen







ja erämaasta
 tuulenpuuska tarttuu vaatteisiin.

ja villit meren aallot 
syöksee minut syöveriin





kissaeläimiä 
ei varmaan kuulukkaan kesyttää

ei niit saa panna häkkiin, 
niit pitää ymmärtää





on kissassakin koiraa,
 se kaipaa hellyyttä

kun sitä sä vähän silität,
se alkaa kehrätä





kissaeläimiä
kissaeläimiä
kissaeläimiä






koiraeläimiä
kissaeläimiä

kissa kissa kissu kissu kissu kissu...